Heinäkuu Tanskassa 2018

Lomaseiluut jatkuivat kohden "Pikku-Belttiä". Ankkuripaikkoja löytyi nyt vähän joka puolelta. Voi sitä valinnanvaikeutta... Kartalla ja satamaoppaissa jokainen paikka näytti toistaan paremmalta.

Mielestämme paras satamaopas -sarja on Hamnguiden.

Erinomaiset ilmakuvat jokaisesta satamasta + ankkuripaikasta sekä selkeät tiedot esim. ankkurointisyvyyksistä.
samaa sarjaa on mm. koko Ruotsin rannikosta.








Lähdimme kiertämään Fyn -saarta myötäpäivään. Kippari tähtäili Middelfartin kylään. Sieltä ainakin saisi yhden puuttuvan karttasivun loppumatkaa varten. Venetarvikeliikkeitä ei aivan joka kylässä todellakaan ollut. Noh, eipä niitä ole meillä kotomaassakaan...

 Keula-ankkuri oli hyvässä käytössä. Satamaopas varoitteli kyllä ettei pohja ole pelkkää hiekkaa vaan mukana saattaa tulla kasvillisuutta...

Päivä jaksettiin katsella tätä satamaa ja kylää. Sitten tekikin mieli jo lähteä tekemään pieni siirto. Täysin tyynessä hieman yli tunti ja olimmekin siirtyneet Bogenseen. Suuri turistikylä jossa kuitenkin ehkäpä paras ravintolan kalapöytä missä olemme olleet. Illan päätteeksi oli todella vaikeaa kävellä. Miltein 90 asteen kulmassa vatsaa pidellen yritimme edetä toivoen, että kaikki herkut löytävät vatsassa paikkansa ja olo helpottuu... Noh kyllä se muutaman tovin kuluttua helpottikin ja varmuudeksi kavelimme vielä yötä varten hyvän tovin.
Uimaranta aivan sataman vieressä oli kiva. Tosin napaa syvempään veteen ei meinannut jaksaa kävellä hiekkapohjaisessa rannassa. Parin sadan metrin päässä oli veneitä ankkurissa ja osa uikin veneiltä muutaman vedon ja sitten käveli rantaan.

Tästä eteenpäin olikin tehtävä mukava päivänmatka, jotta pääsimme nautittavassa avotuulessa Samsö -saaren itäpuolelle ankkuriin. Totesimme katsellessamme venekantaa, että satamaan ajoivat kaikki hieman "uudemmat ja hienommat" veneet ja ankkuriin jäivät "vanhemmat ja matkaveneilyyn" suunnatut paatit. Ankkurissa ollessa saa nauttia vilvoittavasta tuulenhenkäyksestä, uida vapaasti sekä ainahan pääsee jollalla rantaan...

Vihreäksi muuttuva vesi kertoo, että nyt on noin 5-7 metriä syvää (hiekkapohja). Pohja näkyy todella hyvin. Erittäin helppoa ainakin auringonpaisteessa katsoa minne ankkuri asettuu.

Suuntasimme laivaväylän ohi Oddenin pieneen kalastajakylään. Savustamo oli aivan satama-altaan vieressä ja heti saavuttuamme ei muuta kuin kalaa ostamaan. Ravut heiluttelivat saksiaan ja kalaa kannettiin satamaan saapuvista kalastusaluksista takahuoneeseen ja hetken perästä kala olikin siivuina / paloina / kokonaisena tiskissä.

Nyt alettiinko olla jo lähempänä reissun loppupäätä. Päivämatkat lyhenivät, joten aikaa maissaoloon jäi enempi. Toisaalta lapsille ainakin oli todela mielenkiitoisia paikkoja luvassa.
Gillelejen -satama oli suuri kalasatama. Tänne mahtui isot troolarit purkamaan lastiaan ja kalaravintoloja olikin sen mukaisesti.
Paikka oli sekoitus todella idyllistä (=hieman myös sotkuista ja työnteolta näyttävää) kalasatamaa mutta heti vieressä olivat myös sen hintaluokan ravintolat valkoisine liinoineen, ettei tarvinnut sisään mennä.

 Tulimme itse satamaan heti puolenpäivän jälkeen ja saimme paikan toisesta rivistä. Iltapäivän ja illan aikana veneitä tuli ja tuli ja kaikki saivat paikan, osa tosin 4-5 rivistä.

Talojen katot olivat monesti oljista kasattuja. Paksu kerros näytti olevan jotta kylmä??? pysyi loitolla.

Gillelejestä suuntasimme jo kipparille tuttuun Helsingöriin. Nyt olikin veneitä liikkeelä jo enemmän. Ruotsi on aivan vieressä (noin 2,5M) ja lauttaliikenne Helsinborgin ja Helsingörin välillä todella vilkas.
Saimme jälleen mainion satamapaikan ja mikäs siinä oli iltaa istua veneellä katsellen taustalla näkyvää Kronborgin linnaa. Historiaa tutkailtaessa selvisi, että linna on Shakespearen Hamletin tapahtumapaikka.
Linnassa asuu myös tarujen mukaan Tanskalainen sankari "Holger Danske". Hän heräilee jahka Tanskaa uhkaa jokin vaara ja tulee pelastamaan maan.

Sataman vieressä oli myös mainio uimaranta, jossa jaksoimme kahlailla ja nauttia kirkkaan puhtaasta ja oikeasti lämpimästä merestä. Illalla poikkesimme syömään "katuruokaa", jokaisen valitessa eri maanosan popsittavaa. Niitä sitten siinä jaettiin ja maisteltiin ja osa jäi "dogibägissä" venholle saakka iltapalaksi.

Viimeiset noin 30 mailia jaettiin vielä kahteen pätkään. Nautiskelimme pelkällä genoalla kohden Kööpenhaminaa mutta pysähdyimme pieneen Slettenin satamaan, sillä satamaopas lupaili täällä olevan taas hyvän kalakaupan. Juuh... ja oikeassa olikin opas. Aamulla heti ostoksille ja tuoreet katkaravut pussiin ja niistä syntyi viimeisen seiluupäivän aikana sellainen herkku että vieläkin poskesta meinaa kuola valua...

ReRon oli jäämässä Köpikseen neljäksi päivää sillä kipparikin lähti käymään kotomaassa. Löysimme hyvän ja todella suojaisen satamapaikan Kalkbraenderihavnenista. Satama sijaitsee Nordhavnenissa ja on kävelymatkan päässä keskustasta. Yöpymishinta on noin 10e edullisempi yöltä kuin esim. Langeliniessa.

Synttärisankarin jäätelöt